Hei hei heinäkuu

-
Sinne meni heinäkuu ja tuli syyssateen haju ilmaan! Mutta vielä on kesää jäljellä, ainakin tänään oli tosi kesäinen keli kun koirien kanssa ulkoilin.
Oon nyt jaksanu vähän käydä mustikassa ja pakkanen alkaa olla täynnä mustikkalaatikoita :D

Masennus meinaa puskea päälle, mutta taistelen sinnikkäästi vastaan!

Oon tehnyt itelleni lukujärjestyksiä, koska ymmärrän että nyt on tärkeintä löytää rytmi ja rutiini elämään. Plus tykkään tehdä excelillä asioita

Niimpä päätin alottaa tälläsen kuukausittaisen tavoiterutiinin käyttöön!

Mulla on tälle kuulle kolme tavoitetta. Pieniä harppauksia paremman elämän puolesta! :)

Min kolme tavoitetta elokuulle ovat:

Kävele 4000 askelta joka päivä

Lue 30min joka päivä

Tee/lue bujoo 30min joka päivä


Siinä on min poimintaroinat! Repussa on vielä kuulokkeet ja vesipullo ja taskussa hyttysmyrkkyä! Oon hidas keräämään tolla poimurilla ja se putsaus on ihan järjettömän tylsä. Haluaisin koko urakan vaan alta pois...

Pää on ihan juntturassa kun nukahdin päiväunille ja heräsin jakamaan teille kolmea tavoitettani, joista varmaan yhtäkään en saavuta tänään. :D

Kello on jo sen verran, että nyt alan iltatoimiin, vaikka vasta heräsin. Tämä postaus oli tälläinen ilmotusluontoinen asia!

Rauhallista iltaa kaikille. :)

Kommentit

  1. Sara - Villa Emilia03 elokuuta, 2020 01:51

    Hei, nuo tavoitteet ovat tosi hyviä... pitäisiköhän pyrkiä tuohon itsekin. :)
    Oma aika on todella tärkeää.
    Hienoa, että olet kerännyt mustikoita. Täällä on todella huono mustikkavuosi tänä vuonna.
    Tunnelmallista elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Redeliinan Rojukoppa14 elokuuta, 2020 05:38

      Joo, taisin uuvuttaa iteseni ahnehtimalla liian monta eri tavoitetta kerralla :'D
      Joku masennuskausi iski taas päälle muutenkin... Hitto tää sairaus on välillä hanurista :/

      Mukavaa elokuuta sinullekin Sara! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos, että muistat minua kommentilla! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kärpäsloukun hoito

-
Kuva
Kärpäsloukku on perhoskämmekän ohella lempihuonekasvini, joten ajattelin kirjoittaa sulle hoito-ohjeet joilla sain omani pysymään hengissä, kunnes en sitten enää saanutkaan :D Mulla oli ensimmäinen kärpäsloukku jo joskus lapsena mutta silloin en tiennyt tämän kasvin hoidosta tuon taivaallista ja se menehtyikin aika äkkiä. Mutta jo tuolloin itsestään sulkeutuvat loukut veivät sydämeni. Kärpäsloukuin loukuissa on sisällä tuntokarvoja. Hyönteisen täytyy osua vähintään kolmeen tuntokarvaan, jotta loukun sulkeutumisrefleksi laukeaa. Kärpäsloukku on suokasvi ja rakastaa suoraa auringonpaahdetta. Mitä enemmän kasvi saa suoraa auringonpaistetta, sitä punaisemmaksi loukun "suut" muuttuvat.' Toki on olemassa muunnoksia, joissa koko kasvin lehdet ovat punaiset, tai suut tavanomaista punaisemmat, mutta täällä suomessa myytävänä oleva lajike ei punerruta suutaan tulipunaiseksi edes suorassa paahteessa. Mutta söpön pikku punan loukut silti saavat. :) Suokasvina kärpäsloukku on erittäin
Lue lisää

Ikkunalaudan asukit pt.1

-
Kuva
Tässä postauksessa esittelen sinulle kihlattuni asunnolla sijaitsevan kasvikokoelmani! Kuten jo aiemmin taisin mainita, osa kasveistani on vielä(kin) isälläni, mut oon onneksi saanut haltuuni tuon ikkunalaudan ja täyttänytkin sen kasveilla täpötäyteen :D Agave filifera - v schidigera Tämä agave sai juuri muuttaa isompaan ruukkuun pari päivää sitten! Kuten agavet yleensäkin, on tämä hauskan karvainen kaveri perin vähään tyytyväinen. Turhaa näpertämistä tulisi välttää tämän lajin kohdalla, sillä kasvi stressaantuu koskettelusta. Kasvi rakastaa suoraa auringonpaistetta ja kasvaa lähes silmissä kesäisin. Kasvualustan tulee olla hyvin vettä läpäisevää, jottei liikakastelulle herkkä agave heitä henkeään mätänevien juurien vuoksi. Minulla kasvualustana toimii kaktusmullan, hiekan, kaarnakatteen ja ruukkusoran yhdistelmä, joka tuntuisi pitävän kasvualustan mukavan ilmavana ja kuivana. Talvisin erittäin niukka kastelu ja lisävalollekin saattaa olla tarvetta. En ole tämän yksilön lajimääritykses
Lue lisää

Suljettu osasto

-
Kuva
Jo pelkkä termi "suljettu osasto" saa monella niskakarvat nousemaan pystyyn. Eihän kukaan voi haluta osastolle? Kyllä voi, ja itseasiassa aika monikin. Itsehän en ollut kyllä yksi vapaaehtoisista. Olin ihan kauhuissani kun sain siinä lepositeissä maatessani kuulla, että matka ei olekkaan kotia päin, vaan akuuttiosasto ykköselle. En omasta mielestäni ollut osastojakson tarpeessa, vaikka näin jälkikäteen olen tajunnut, että todellakin olin. Eikä se osasto niin hirvittävä paikka ollutkaan edes. Ensimmäisen viikon muistikuvat ovat hiukan hataria koska olin vielä niin "vauhdikas" että minut lääkittiin zombiksi. En kyennyt itse edes pukemaan, niin lääketokkurassa olin. Osastolla ihmiselle luodaan rutiini. Joka paikassa on kelloja ja aulassa on sellanen "aseman" kello josta näkyy päivämääräkin. Mutta sinun ei tarvitse muistaa kun oma nimesi. Kaikki muu muistetaan puolestasi. Tylsää siellä oli. Ihan helvetin tylsää. Onneksi ihana puolisoni toi min nintendo switch
Lue lisää