Masennus

-
Mulla on taas masennusvaihe menossa ja nukun ison osan päivistä. Suoraan sanoen vituttaa mutta kun väsyttää ihan jatkuvasti.



Asiat jää hoitamatta, keittiössä on sellainen tiskivuori etten jaksa edes aloittaa sen setvimistä. Enkä oo varmaan taas kolmeen päivään käyny suihkussa.


Otan lääkkeet aina klo 8, klo 14 ja klo 20. Mulla menee hirveä kasa lääkkeitä ja tuntuu silti että tää alavireys vaan jatkuu. Tosin mulla on lääkäri parin viikon päästä, niin siellä varmaan katotaan vähän tota lääkitystä taas.


Aikaisemmin minulla hoidettiin vain masennusta Venlaflaxin nimisellä lääkkeellä, joka on ssrni -lääke, ja mulle selvis vasta osastolla, että se lääkitys on vaan pahentanut min sairautta.

Elämä tälläsen pään kanssa osaa olla niin pirun hankalaa...

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos, että muistat minua kommentilla! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kärpäsloukun hoito

-
Kuva
Kärpäsloukku on perhoskämmekän ohella lempihuonekasvini, joten ajattelin kirjoittaa sulle hoito-ohjeet joilla sain omani pysymään hengissä, kunnes en sitten enää saanutkaan :D Mulla oli ensimmäinen kärpäsloukku jo joskus lapsena mutta silloin en tiennyt tämän kasvin hoidosta tuon taivaallista ja se menehtyikin aika äkkiä. Mutta jo tuolloin itsestään sulkeutuvat loukut veivät sydämeni. Kärpäsloukuin loukuissa on sisällä tuntokarvoja. Hyönteisen täytyy osua vähintään kolmeen tuntokarvaan, jotta loukun sulkeutumisrefleksi laukeaa. Kärpäsloukku on suokasvi ja rakastaa suoraa auringonpaahdetta. Mitä enemmän kasvi saa suoraa auringonpaistetta, sitä punaisemmaksi loukun "suut" muuttuvat.' Toki on olemassa muunnoksia, joissa koko kasvin lehdet ovat punaiset, tai suut tavanomaista punaisemmat, mutta täällä suomessa myytävänä oleva lajike ei punerruta suutaan tulipunaiseksi edes suorassa paahteessa. Mutta söpön pikku punan loukut silti saavat. :) Suokasvina kärpäsloukku on erittäin
Lue lisää

Ikkunalaudan asukit pt.1

-
Kuva
Tässä postauksessa esittelen sinulle kihlattuni asunnolla sijaitsevan kasvikokoelmani! Kuten jo aiemmin taisin mainita, osa kasveistani on vielä(kin) isälläni, mut oon onneksi saanut haltuuni tuon ikkunalaudan ja täyttänytkin sen kasveilla täpötäyteen :D Agave filifera - v schidigera Tämä agave sai juuri muuttaa isompaan ruukkuun pari päivää sitten! Kuten agavet yleensäkin, on tämä hauskan karvainen kaveri perin vähään tyytyväinen. Turhaa näpertämistä tulisi välttää tämän lajin kohdalla, sillä kasvi stressaantuu koskettelusta. Kasvi rakastaa suoraa auringonpaistetta ja kasvaa lähes silmissä kesäisin. Kasvualustan tulee olla hyvin vettä läpäisevää, jottei liikakastelulle herkkä agave heitä henkeään mätänevien juurien vuoksi. Minulla kasvualustana toimii kaktusmullan, hiekan, kaarnakatteen ja ruukkusoran yhdistelmä, joka tuntuisi pitävän kasvualustan mukavan ilmavana ja kuivana. Talvisin erittäin niukka kastelu ja lisävalollekin saattaa olla tarvetta. En ole tämän yksilön lajimääritykses
Lue lisää

Suljettu osasto

-
Kuva
Jo pelkkä termi "suljettu osasto" saa monella niskakarvat nousemaan pystyyn. Eihän kukaan voi haluta osastolle? Kyllä voi, ja itseasiassa aika monikin. Itsehän en ollut kyllä yksi vapaaehtoisista. Olin ihan kauhuissani kun sain siinä lepositeissä maatessani kuulla, että matka ei olekkaan kotia päin, vaan akuuttiosasto ykköselle. En omasta mielestäni ollut osastojakson tarpeessa, vaikka näin jälkikäteen olen tajunnut, että todellakin olin. Eikä se osasto niin hirvittävä paikka ollutkaan edes. Ensimmäisen viikon muistikuvat ovat hiukan hataria koska olin vielä niin "vauhdikas" että minut lääkittiin zombiksi. En kyennyt itse edes pukemaan, niin lääketokkurassa olin. Osastolla ihmiselle luodaan rutiini. Joka paikassa on kelloja ja aulassa on sellanen "aseman" kello josta näkyy päivämääräkin. Mutta sinun ei tarvitse muistaa kun oma nimesi. Kaikki muu muistetaan puolestasi. Tylsää siellä oli. Ihan helvetin tylsää. Onneksi ihana puolisoni toi min nintendo switch
Lue lisää